Artikkeli: Kolumnit 2013–2018

21.9.2015 klo 14:25

Maahanmuuton mutkia

Jorma Mäntylä (189x400)JORMA MÄNTYLÄ
Vastaanottokeskuksen perustaminen entiseen Kaivannon sairaalaan aiheutti Kangasalla kiivaan väittelyn maahanmuutosta. Punaisen Ristin paikallisosaston vaatekeräys turvapaikanhakijoiden auttamiseksi ylitti odotukset. Samaan aikaan paikallislehti joutui rajoittamaan vihakirjoittelua, ja netissä koottiin pian 800 nimen adressi Ei vastaanottokeskusta Kangasalle.

Vasemmistossa pitäisi arvioida tarkemmin Euroopan nykyistä pakolaiskriisiä. Siirtolaisuus, maahanmuutto ja pakolaisuus ovat monitahoisia asioita. Niitä pitäisi tutkia, ymmärtää ja varoa yksinkertaisia äärimmäisyyksiä. Koska olen itse maahanmuuttaja, en voi hyväksyä rajojen sulkemista, mutta en myöskään osallistu pakolaisten tervetuliaisjuhliin.

Olen ihmetellyt miksi lehdistössä ei lainkaan tuoda esiin pakolaistulvan syytä: se on Yhdysvaltain hyökkäys Irakiin 2003. Sitä seurasi kahdeksanvuotinen miehitys.
Afganistanissa Naton Isaf-operaatio eli miehitys kesti 2001-14. Libyan pommitukset 2011 syöksivät maan sisällissotaan. Kolmessa maassa hallituksilla ei ole kansalaisten tukea, vaan ne koetaan miehittäjien valtaan nostamiksi sätkynukeiksi. Siksi niitä vastaan kapinoidaan ja soditaan.

Yhdysvaltain Irak-miehityksen katastrofaalisin virhe oli maan armeijan lakkauttaminen 2004. Isisin eli Islamilaisen valtion armeijan ylimmän johdon muodostavat 100-160 entistä Saddam Husseinin Irakin armeijan korkea-arvoista upseeria, jotka amerikkalaiset syrjäyttivät (Daily Mail 8.8.2015). Heillä on motiivi, kokemusta ja kotikenttäetu taistelussa miehittäjiksi koettuja vastaan. Isisin synty ja levittäytyminen on välitöntä seurausta Yhdysvaltojen ja Naton ylimielisestä hölmöilystä Irakissa – ja niin myös pakolaistulva.

***

Suomalaisille on jo koulussa taottu moukarilla päähän mikä oli Molotov–Ribbentrop-sopimus 1939. Kerrottiinko mikä oli Sykes–Picot–sopimus vuonna 1916? Arabimaissa sen tietävät lapsetkin. Englanti ja Ranska olivat vaikeuksissa ensimmäisessä maailmansodassa. Lähi-idän siirtomaille luvattiin itsenäisyys, jos ne tukisivat sotaa Saksan liittolaista Ottomaanivaltakuntaa vastaan.

Arabit petettiin. Heidän selkänsä takana tekivät röyhkeän imperialistisen etupiirijaon englantilainen diplomaatti Mark Sykes ja Ranskan François Georges-Picot. Libanon ja Syyria määriteltiin Ranskan etupiiriin, Palestiina, Jordania ja nykyiset Irak ja Kuwait Britti-imperiumin etupiiriin. Jako toteutui Saksan ja osmanien hävittyä sodan. Sopimukseen kuului sekin, että Kuwait oli osa nykyistä Irakia. Englantilaiset irrottivat sen erilliseksi siirtomaaksi 1920-luvulla (Foreign Affairs, 26.8.2014).

Jo ensimmäisen maailmansodan aikana Britannian ulkoministeri Arthur Balfour antoi julistuksen, jossa luvattiin, että Britannia pyrkii tukemaan ”kansallisen kodin” perustamista juutalaisille Palestiinaan. Se oli lähtölaukaus Israelin perustamiselle ja laajenemiselle.

Näin Ranska ja Englanti piirsivät Lähi-idän nykyiset rajat. Alueen asukkailta ei kysytty mitään, eivätkä heiltä kysy myöskään Yhdysvallat ja Nato. Hannu Reime totesi Ylen Ykkösaamussa (8.9.2015): ”Vajaat sata vuotta sitten silloiset imperialistiset suurvallat, Iso-Britannia ja Ranska, balkanisoivat Arabi-idän jakamalla sen omiin etupiireihinsä käyttäytyen kuin haaskalinnut turkkilaisen Osmani-imperiumin ruumiin äärellä. Kaikki Lähi-idän myöhemmät ongelmat demokratian puutteesta Palestiinan kysymykseen ovat tavalla tai toisella tuon saaliinjaon seurausta.”

***

Ranskalainen toimittaja Vicken Cheterian jatkaa, että imperialistiset vallat ovat piirrelleet Lähi-idän rajoja, muodostaneet valtiota ja kaataneet hallituksia sekä nostaneet mieleisiään valtaan sata vuotta – oppimatta mitään. Sykes-Picot-sopimuksen rajat sekä Israelin väkivalloin ja sotarikoksin luodut rajat eivät ole modernien kansallisvaltioiden rajoja. Cheterien ennustaa, että kun kaaos lopulta loppuu, alueen poliittinen kartta on pakostakin toisenlainen, mutta on mahdotonta sanoa millainen (Le Monde Diplomatique 7/14).

Ei ole vaikea ennakoida, että pakolaisia riittää jaettavaksi, kun rajoja siirrellään, valtioita kuolee ja uusia syntyy.

Sykes-Picot-sopimuksen muuten julkaisivat Venäjän bolsevikit päästyään valtaan 1917. He löysivät kopion valtaamastaan Venäjän ulkoministeriön arkistosta.

***

Euroopan unionin tekemiset Irakin miehityksen jälkeen 2003 ovat olleet säälittäviä. Yhtäältä unioni on ollut Yhdysvaltain ja Naton satelliitti, toisaalta se on ollut röyhkeä välistävetäjä.

Jos EU olisi rauhan projekti, se ei tukisi Naton jättimäisiä sotaharjoituksia Välimerellä. Loka-marraskuussa peräti 36 000 maa-, meri- ja ilmavoimien sotilasta sekä sotalaivat ja lentokoneet puivat nyrkkiä ja haastavat riitaa kansallismielisten arabien kanssa Libyan edustalla.

Suomi on mukana Naton pullistelussa, enkä ole nähnyt edes vasemmistopuolueissa kritiikkiä. Luokan kiltti mallioppilas sanoo näin osallistuvansa Välimeren ”kriisinhallintaan” (HS 19.8.2015). Lehdistössä ei kysytä lisääntyykö turvallisuutemme, kun olemme entisten siirtomaaisäntien kanssa kurittamassa arabeja? Eikä lehdistössä kysellä ovatko Ranska, Englanti, Saksa, Hollanti ja Belgia eli entiset siirtomaaisännät lainkaan meidän oikea viiteryhmämme? Suomihan on tosiasiassa entinen siirtomaa. Venäjän autonominen suuriruhtinaskunta itsenäistyi tsaarien vallan luhistuttua 1917.

Vallanhimoinen EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on esittänyt, että unionissa olisi sitovat pakolaiskiintiöt (KU 9.9.2015). Jäsenmaat voitaisiin pakottaa ottamaan vastaan pakolaisia, joita entisten siirtomaaisäntien sodat aiheuttavat.

Sotiminen ainakin helpottuisi, kun seuraukset jaettaisiin pakolla. Samalla kansallisvaltioille kuuluva valta päättää maahanmuutosta ja kansalaisuudesta siirtyisi unionille. Kun tämä valta on annettu unionille, sitä ei saa takaisin. Käy kuten eurokriisissä, jolloin jäsenmaiden budjettivaltaa annettiin komissiolle eurokurisopimuksella.

***

Työväenliikkeen perustajat Karl Marx ja Friedrich Engels kirjoittivat paljon aiheesta – olivathan he itse maahanmuuttajia. Marx ajettiin maanpakoon Saksasta ja Ranskasta. Hän eli pakolaisena Lontoossa vuodesta 1849. Isä pakotti saksalaisen Engelsin muuttamaan Englantiin 1842.

Nuoruudentyössä Työväenluokan asema Englannissa (1845) Engels katsoi, että kapitalistit käyttivät hyväkseen maahanmuuttoa Irlannista polkeakseen palkkatasoa. Irlantilaisia käytettiin jo 1800-luvulla Englannin teollisuudessa vaarallisimmissa, likaisimmissa ja huonoiten palkatuissa töissä. Vielä tänäänkin Britanniassa asuu yli 600 000 irlantilaissyntyistä.

Ei ole maailma muuttunut 170 vuodessa. Kangasalan Sanomat kysyi Kaivannon takia valtuustoryhmien puheenjohtajilta kantaa maahanmuutosta. Kokoomuksen ja kepun ryhmänjohtajat iloitsivat halpatyövoimasta: ”Työvoima lisääntyisi tietyillä aloilla.” ”Työntekijöitä ulkomailta maatalous- ja puutarha-aloille sekä palveluammatteihin.” Yllättäen myös vihreiden mielestä ”maahanmuuttajista saataisiin työvoimaa, joihin kantasuomalaisia on vaikea rekrytoida” (Hannu Karppila, Harri Syrjäläinen, Stiina Lahikainen, KS 4.9.2015).

Saksassa on jo ryhdytty käytännön toimiin. Pfungstadtissa Frankfurtin eteläpuolella tarjotaan pakolaisille työtä yhden euron tuntipalkalla. ”On tärkeämpää saada mahdollisuus työskennellä ja oppia miten saksalainen yhteiskunta toimii. Että pitää tulla ajoissa töihin, saksalaisille on tärkeää olla täsmällinen,” perustelee Pfungstadtin pormestari Patrick Koch (IL 19.9.2015).

Kun medioissa liikkuu tällaisia uutisia, ei ole lainkaan ihme, että Torniossa mielenosoittajat muodostivat ihmisketjun Ruotsin rajalle. Vastaavia mielenosoituksia riittää jatkossakin. Maahanmuuttokriittiset puolueet menestyvät niin kauan kuin Suomessa on 400 000 ja euroalueella 20 miljoonaa työtöntä. Eurotroikan riehuessa ja vaatiessa loputtomia supistuksia ja leikkauksia, ei ole näkymää työttömyyden vähenemisestä.

***

Minun elämäni onnellisimpia hetkiä oli, kun muutimme takaisin Suomeen 1962. Jouduin Ruotsissa kuulemaan kahdeksan vuotta finnjävel-herjoja. Me olimme kuitenkin vain elintasopakolaisia. Suomi oli 1960-luvulle asti niin paljon köyhempi kuin Ruotsi. Emme siis paenneet sotaa.

Kuinkahan kauan Kangasalan Kaivannon ”transit-keskuksen” asukit joutuvat odottamaan ennen kuin Lähi-idän sodat ja kaaos lopulta loppuvat ja alueen poliittinen kartta on toisenlainen?

Kirjoittaja on Kangasalan kunnanvaltuutettu

|||

Etusivun kuva: Kaivannon sairaala Kangasalla, jossa avattiin turvapaikanhakijoiden hätämajoitustila lauantaina. Kuvaaja: Jorma Mäntylä.

|||
Juttua on täydennetty julkaisemisen jälkeen. Kaiksi ensimmäistä kappaletta oli jäänyt erehdyksessä ensiksi julkaistusta versiosta pois, ja ne lisättiin pari tuntia myöhemmin.

*

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *