Artikkeli: Uutiset 2013–2018

12.12.2013 klo 22:23

Ratikan kyydissä: seuraavaksi Hakamettä

Punakylä, Haulitorni, Sellu ja Seppä, mikä ratikkapysäkille nimeksi.
Punakylä, Haulitorni, Sellu ja Seppä, mikä ratikkapysäkille nimeksi.

Teksti ja kuvat: ILKKA PORTTIKIVI

Tampereen kaupunkiraitiotiehanke etenee kiskot narskuen eteenpäin. Ratikka-aktiiveille, luottamushenkilöille, virkamiehille jä yrittäjille järjestetyssä työpajassa esiteltiin raitiotiehankkeen yleissuunnitelmaa sekä ideoitiin yksityiskohtia. Työpajoissa suunniteltiin pysäkkien paikkoja, niiden ympäristöä, pyöräparkkeja sekä kulkuyhteyksiä pysäkeille.

Pysäkkien nimet kiinnostivat osallistujia eniten. Neljässä ryhmässä ideoitiin nimiä tuleville pysäkeille. Nimissä haluttiin säilyttää perinteisiä paikan nimiä ja ottaa niihin myös hieman huumoria mukaan. Ideointi tuotti muun muassa seuraavanlaisia pysäkkinimiä: Hakamettä, Punakylä, Haulitorni, Sellu ja Seppä. Nimien toivottiin myös kertovan selvästi, mistä paikasta on kyse. Lisäksi todettiin, että keskeisillä pysäkeillä pitäisi olla myös englanninkieliset nimet.

– Esimerkiksi rautatieasema ei sano suomenkieltä taitamattomalla henkilölle yhtään mitään. Usein turistit tulevatkin varmistamaan kuskilta, että rautatieasema todella tarkoittaa samaa kuin railway station, kuvasi bussikuljettaja Mika Pirhonen suomenkielisten nimien vaikeutta.

Tampere on Suomen toiseksi nopeimmin kasvava kaupunki. Asukasmäärä on kasvanut 90-luvulta lähtien yli 2000 asukkaalla vuodessa. Nykyiset runkobussilinjat alkavat ruuhkahuippuina olla ääriään myöten täynnä. Ratikka linjastoa suunniteltaessa otetaan huomioon nykyinen katuverkko sekä mahdollisuudet kaavoittaa asuntoja tulevan raitiotien läheisyyteen.

Helsingin raitiotiejärjestelmä on hieman erilainen kuin mitä Tampereelle ollaan suunniteltu. Helsingissä pysäkkitiheys on suurempi ja ajonnopeus keskimäärin noin 15 kilometriä tunnissa. Tampereella pyritään  nopeuteen 25 kilometriä tunnissa. Työpajojen keskusteluissa pysäkkivälien etäisyydet puhuttivatkin paljon. Yhtäältä haluttiin pysäkkien olevan tiheässä, toisaalta ymmärrettiin tiheiden pysäkkivälien syövän ratikan nopeutta ja tehokkuutta.

Raitiotien suunnittelijat ovat tehneet hyvää ja perusteellista työtä. Lisätyötä suunnittelijoille on tuottanut se, että on edelleen epäselvää tuleeko Tampereen kaupunkiratikan linja menemään Länsi-Tampereella Santalahden vai Pispalan kautta. Lisäksi selvitetään, voisivatko tuplanilvelbussit tai tuplaniveljohdinautot korvata ratikan kokonaan tai osittain.

Kommentteja: 1

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *